Kantapään kiputiloihin soveltuvat tukipohjalliset

Kantapään kivut ovat yleisiä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Syitä kantapään kivuille on lukuisia. Kipua voi aiheuttaa joku ulkoinen tekijä, esimerkiksi nopea painon nousu, rasitus, huonot jalkineet tai kova työskentely- ja liikkuma-alusta. Kantapää voi kipeytyä myös muusta syystä:

1) Kantaluun rakenteellisen ominaisuuden takia, esimerkiksi Haglundin kantapää
Taaksepäin kallistunut tai profiililtaan matala kantaluu hankaa kenkään, jolloin jatkuvan hankauksen seurauksena akillesjänteen kiinnityskohtaan muodostuu luun liikakasvua. Tällaista luukasvamaa sanotaan Haglundin kantapääksi eli saapaskantapääksi. Hoitona on ehkäistä kantapään lisähankautuminen kevennyksellä tai kantapään alle laitettavalla kantakorotuksella tai tukipohjallisella. Kenkien kantion korkeudella ja muodolla on myös merkitystä vaivan ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta. Joskus akillesjänteen alla tai päällä oleva limapussi tulehtuu hankauksen vaikutuksesta ja syntyy bursiitti eli limapussin tulehdus. Myös bursiitin hoitona on kantakorotus.

2) Sairaudesta tai taudista johtuen, esimerkiksi nivelreuma, osteoporoosi tai Severin tauti 
Severin tautia kutsutaan myös nimellä kasvulevyn tulehdus tai kantaluun apofysiitti. Apofyysit ovat kehittyvissä luissa olevia kasvualueita, jotka toimivat lihasten ja jänteiden kiinnityskohtina, ja siksi niihin kohdistuu voimakas vetorasitus. Kasvavassa tuki- ja liikuntaelimistössä jänteet ja nivelsiteet ovat suhteellisesti vahvempia ja elastisempia kuin luutumisalue. Tämän vuoksi luutumisalueen kiputilat ovat yleisin kasvuikäisen liikuntaa rajoittava vaiva. Tauti alkaa yleensä 6–10 vuoden iässä kantapään särkynä ja toisinaan ontumisena liikuntasuorituksen jälkeen. Hoito perustuu pehmikkeen käyttämiseen kantapään alla ja kipua tuottavan urheilumuodon välttämiseen. Tauti paranee itsestään ajan myötä.

3) Subtalaarisen nivelen (ylempi nilkkanivel) artroosista eli nivelrikosta

4) Akillesjänteen vauriosta johtuen, esimerkiksi Tendinitis Achillis eli kantajänteen tulehdus
Akillesjänne on säären takaosassa olevien gastrocnemius- ja soleuslihasten yhteinen jänne. Lihasten tehtävänä on ojentaa (plantaarifleksoida) ylempää nilkkaniveltä. Akillesjänne on ihmisen kehon vahvin jänne, mutta se on kuitenkin yllättävän altis vammoille, koska se joutuu kantamaan yli kuusinkertaisesti kehon painon juostessa tai hypätessä. Akillesjänteen kipu ja tulehdus onkin monelle tuttua. Akillesjänteen rasitusvammojen tyypillisin oire on kipu ja arkuus pohkeen alaosassa tai nilkan takaosassa aamuisin ja rasituksen aikana tai sen jälkeen. Jänne voi olla myös kosketusarka, kuumottava ja turvonnut noin 5 cm kantaluukiinnityksen yläpuolelta. Kipu on useimmiten yhdessä jalassa kerrallaan. Akillesjännekivuille altistavat huonot jalkineet, kova liikkumisalusta, liiallinen harjoittelu, jalkaterän virheasennot, pohjelihasten kireys sekä ikääntyminen. Loukkaantumisriski kasvaa iän mukana, koska lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden venyvyys vähenee. Ylipronaatio on tyypillinen jalan virheasento, joka aiheuttaa akillesjänteen tulehtumisen. Jalka kiertyy normaalisti kuormitusvaiheessa pronaatioon ja aiheuttaa akillesjänteeseen vääntymistä. Mutta jos jalkaterä antaa liian paljon periksi pronaation suuntaan, jänne vääntyy liikaa ja aiheuttaa vähitellen tulehduksen.

Akillesjännekivun hoito on ensisijaisesti lepo ja kipua aiheuttavien tilanteiden välttäminen. Venytysharjoitukset ovat tärkeitä akillesjänteen toimintakyvyn palauttamisessa normaaliksi. Alkuvaiheessa kannattaa käyttää kantakorotusta. Kantakorotukset nostavat kantapäätä ylöspäin, jolloin akillesjänteeseen kohdistuva venytys vähentyy. Korotukset tulee olla molemmissa jaloissa, ettei toinen alaraaja jää lyhyemmäksi. Jalan asentoa korjaavalla ja tukevalla pohjallisella saadaan estettyä akillesjänteen paranemisen pitkittyminen silloin jos jalassa on virheasentoa. Suurin hyöty tukipohjallisesta on kuitenkin ennaltaehkäisevästi, koska jalan virheasennot altistavat akillesjänteen vammoille.

Akillesjänteen repeämä syntyy tyypillisesti vähäiseltä tuntuvan ponnistuksen yhteydessä. Jänne kestää erittäin hyvin suoraa vetoa, mutta huonommin kiertoliikettä ja vääntöä. Vamman syntymistä edesauttavat ikääntyminen, ylipaino tai jänteessä ennestään oleva haurastuma. Revenneellä jänteellä ei pysty enää nousemaan varpailleen. Repeämän sattuessa ensihoitona on kolme K:ta: kylmä, kohoasento ja kompressio (puristus). Jänteen repeämän parantuminen vaatii ennen kaikkea lepoa ja joskus myös kipsi-, lasta- tai leikkaushoitoa.

  

Lue lisää > Silikonista yksilöllisesti valmistettu kantapään pehmuste

5) Rasvapatjan vammoista, tulehduksesta tai surkastumisesta
Kantapään alla oleva paksu rasvapatja (1,5-2,5 cm) toimii tehokkaana iskunvaimentajana ja joutuu varsinkin kovilla alustoilla askellettaessa kovalle rasitukselle. Rasvapatja ohenee luonnollisesti iän myötä, mutta se voi vaurioitua ja surkastua kovan tärähdyksen (esim. putoamisesta johtuva) tai jalan virheasennon (esim. ylipronaatio) seurauksena. Huonot kengät, ylipaino tai nopea painon lisääntyminen voivat provosoida kipua. Kipu on kantapään alla ja se helpottuu levossa, mutta pahentuu käveltäessä ja seistessä. Pehmeä kantakorotus korvaa puuttuvan rasvapatjan tehtävän ja ylipronaatio- pohjallisella korjataan jalan asentovirhe.

6) Lue lisää > Plantaarifaskiitista