Raaja-amputaatiot ja protetisointi

MIKSI AMPUTAATIO TEHDÄÄN

Kun muut lääketieteelliset toimenpiteet eivät enää voi parantaa tai lievittää raajan sairautta, saattaa amputaatio olla jopa hengen pelastava toimenpide. Yleisimmät sairaudet, joiden takia amputaatioita tehdään, ovat diabetes ja alaraajojen ääreisverenkierron sairaudet. Amputaation voivat aiheuttaa myös onnettomuudet tai se voi olla tarpeellinen synnynnäisistä syistä.

MINKÄLAISIA YLÄRAAJAPROTEESEJA ON OLEMASSA?

Yläraaja-amputaation syynä voivat olla synnynnäiset syyt, sairaus tai erilaiset onnettomuudet, kuten sahojen ja räjähteiden kanssa tapahtuneet vahingot, palovammat ja paleltumat. Yläraajaproteesilla kompensoidaan menetys, jonka amputaatio on aiheuttanut. Protetisoinnin tavoitteena on valita potilaan käyttötarkoitukseen sopivin proteesi, esimerkiksi kosmeettinen, mekaaninen tai myoelektroninen proteesi. Kosmeettisen proteesin tarkoitus on näyttää menetetyn raajan kaltaiselta ja korvata menetetty raaja ilman toiminnallisia ominaisuuksia. Mekaaniset ja myoeloktroniset proteesit tarjoavat erilaisia toiminnallisia mahdollisuuksia ja helpottavat arjesta selviytymistä.

MINKÄLAISIA ALARAAJAPROTEESEJA ON OLEMASSA

Proteesin valmistuksessa huomioidaan proteesin pääasiallinen käyttötarkoitus ja potilaan aktiivisuustaso. Pelkästään kosmeettiseksi tarkoitettu proteesi eheyttää kehon kuvan.
Reisi- tai sääriproteesin avulla tynkä totutetaan kuormaan ja sen turvin aloitetaan kävelyharjoitukset. Aktiiviproteesi on pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu käyttöproteesi, joka on tarkoitettu päivittäiseen liikkumiseen sen mukaan, millaiset liikuntatottumukset sen käyttäjällä on.

KÄYTTÖPROTEESI

Kun amputaatiosta on kulunut noin puoli vuotta, tynkä on supistunut ja vahvistunut niin paljon, että käyttöproteesin valmistaminen on mahdollista. Käyttöproteesi on laadultaan kestävämpi ja ulkonäöltään viimeistellympi kuin ensiproteesi.

Käyttöproteesikin näyttää aluksi keskeneräiseltä, sillä se viimeistellään sille raajojen ulkomuodon antavalla kosmetiikalla vasta sen jälkeen, kun kaikki säädöt ja muutokset, joita siihen tarvitaan, ovat potilaan tarpeiden mukaiset. Säädöt ja muotojen muuttaminen, onnistuvat parhaiten ilman kosmetiikkaa.

Käyttöproteesin hankinta alkaa tarvearvioinnilla, jonka tavoitteena on selvittää, millaisesta proteesista potilas hyötyisi eniten. Kun päätös proteesin mallista ja aktiivisuustasosta on tehty, potilaasta otetaan mitat proteesin valmistusta varten. Valmistus, sovitus ja käyttökoulutus vievät noin pari viikkoa.

PROTEESIN OSAT

Amputaatiotasosta riippuen alaraajaproteesi koostuu

• Tynkäholkista,
• Holkille käyttömukavuutta antavasta tynkätupesta ja sukista
• Polvinivelestä, mikäli kyseessä on reisiamputaatio,
• Säären putkirakenteista ja liittimistä, jalkaterästä
• Raajalle luonnolliset muodot antavasta kosmetiikasta.

MITEN PROTEESI PYSYY PAIKOILLAAN

Proteesin paikoillaan pysyminen taataan erilaisin, mahdollisuuksien mukaan valituin, kiinnitysmenetelmin. Yksi nykyään käytetyimmistä kiinnitysmekanismeista on tuppikiinnitys. Silikoni- tai PU -polyuretaanituppi pitää proteesin paikoillaan ja lisää sen käyttömukavuutta.

MISSÄ PROTEESEJA VALMISTETAAN?

Apuvälineteknikot valmistavat proteeseja apuvälineklinikoilla. Apuvälineteknikot ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja olennainen osa kuntoutuksen työryhmää. Kolme- ja puolivuotisen koulutuksensa he saavat Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

KUKA PROTEESIN VALMISTAA?

Pitkäaikaissairaille ja vammaisille välttämättömät lääkinnälliseen kuntoutukseen tarkoitetut apuvälineet on mahdollista saada julkisin varoin kustannettuina. Maksusitoumuksen voi anoa myös apuvälineen huoltoa, korjausta ja uusintaa varten.