Sopivat kengät lapselle

Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa nousta pystyasentoon, kannattaa ensikengiksi hankkia jotkut muut, kuin vanhemmalta sisarukselta pieneksi jääneet kengät. Vaikka kenkien käyttöikä pienillä lapsilla on varsin lyhyt, niin käytetyt kengät ovat kuitenkin jo muotoutuneet edellisen käyttäjän jalan mukaisiksi. Uusilla kengillä voidaan välttyä lapsen jalkojen, varpaiden tai kynsien virheasennoilta. Ensikengiksi kannattaa valita kevyet ja pehmeästä nahasta valmistetut kengät, joissa ei ole jalan holvia korottavia muotoiluja. Hyvissä ensiaskelkengissä on ohut, liukumaton pohja, joka taipuu vain päkiän kohdalta, nilkkuripituinen varsi, joka tukee hyvin pystyasentoon ja nauhoitus tai tarranauhat, jotka ulottuvat varpaisiin saakka, jotta kenkä pysyy tukevasti jalan ympärillä. Kantaosaltaan (kantioltaan) riittävän kapea ja napakka kenkä auttaa nilkkaa pysymään paremmin pystyasennossa. Lapsen jalan saa helpommin kenkään ja varpaat pysyvät suorina, kun kenkä avautuu eteen mahdollisimman pitkälle. Kengän kärkiosassa pitää olla riittävästi tilaa korkeus-, pituus- ja leveyssuunnassa.
Umpikärkiset kengät ovat konttaus- ja ryömimisvaiheessa parhaat, koska ne suojaavat varpaita paremmin kuin sandaalit. Lapsen kasvaessa nilkkakorkuiset sandaalit ovat mukavat ja hengittävät sisäkenkinä ja ulkokenkinä kesällä.

Sopivan kengän ostaminen lapselle on yleensä haasteellista. Varpaiden tunnusteleminen kengän päältä ei anna välttämättä oikeaa kuvaa kengän sopivuudesta. Jos kengässä on irrotettava pohjallinen, voi sen avulla tarkistaa kengän pituuden ja leveyden helpoimmin. Laita kengän pohjallinen lattialle ja aseta lapsen (isompi) jalka pohjallisen päälle. Jalan täytyy mahtua leveyssuunnassa kunnolla pohjallisen päälle ja varpaiden eteen pitää jäädä kasvunvaraa puolestatoista sentistä kahteen senttiä riippuen siitä, onko edessä kesä- vai talvikenkien hankinta.
Kengän sopivuuden voi tarkastaa myös pahvisella jalan mallilla. Piirrä lapsen jaloista pahville ääriviivapiirrokset (lapsen seisoessa, koska jalka pitenee ja levenee seisoen) ja lisää piirrosmalleihin pituutta noin puolitoista senttiä. Ota isompi pahvimalli kenkäostoksille mukaan. Kengät on myös parasta ostaa iltapäivällä tai illalla, koska jalkaterä voi turvota hieman päivän mittaan.

Jalkaterät kasvavat sykäyksittäin ja koko muuttuu noin kahden kuukauden välein. Kaksivuotiaana kasvu on 1,5–2 mm kuukaudessa ja jopa 3 numeroa vuodessa. Yksi kengän kokonumero on 6,67 mm. Jalkaterien kasvu on yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen.  Jalkojen kasvu on erityisen nopeaa alle 4-vuotiaana, joten kengät voivat jäädä pieniksi jo parissa kuukaudessa. Lasten kengän koko tulisikin tarkistaa kolme, neljäkin kertaa vuodessa ja nuoren, 6-10-vuotiaan noin puolen vuoden välein. Liian tiukkoja kenkiä tai sukkia käytettäessä lapsen pehmeät ja rustomaiset jalkaterät ja varpaat voivat muovautua väärään asentoon. Jalkaterien pituuskasvu päättyy tytöillä noin 14-vuotiaana ja pojilla 15–16-vuotiaana. Jalkaterän luiden lopullinen luutuminen kestää kuitenkin yli 20 ikävuoteen saakka.

Talvikengissä on hyvä olla kasvunvaran lisäksi ”villasukkavaraa”, koska liian ahtaat kengät eivät pidä talvella jalkoja lämpimänä. Jos lapsen jalat ovat luonnostaan kylmät ja hikoilevat, niin villa- tai puuvilla ei ole lämmön eristyksen kannalta parhaat mahdolliset sukkamateriaalit. Ne imevät itseensä kosteutta ja pitävät myös jalat kosteina, jolloin jalat palelevat nopeammin. Sekoitemateriaalisukat (esim. polyesteriä, villaa ja nailonia) ovat silloin suositeltavampia.

Lue myös: Lasten tukipohjalliset