|
Miksi
amputaatio tehdään?
Kun muut lääketieteelliset toimenpiteet eivät enää voi
parantaa tai lievittää raajan sairautta, saattaa amputaatio
olla jopa hengen pelastava toimenpide. Yleisimmät sairaudet,
joiden takia amputaatioita tehdään, ovat diabetes ja alaraajojen ääreisverenkierron
sairaudet. Amputaation voivat aiheuttaa myös onnettomuudet tai
se voi olla tarpeellinen synnynnäisistä syistä.
Millaisia yläraajaproteeseja on olemassa?
Yläraaja-amputaation
syynä voivat olla synnynnäiset
syyt, sairaus tai erilaiset onnettomuudet, kuten
sahojen ja räjähteiden kanssa tapahtuneet
vahingot, palovammat ja paleltumat.
Yläraajaproteesilla kompensoidaan menetys, jonka amputaatio
on aiheuttanut. Protetisoinnin tavoitteena
on valita potilaan käyttötarkoitukseen
sopivin proteesi, esimerkiksi kosmeettinen, mekaaninen tai myoelektroninen
proteesi. Kosmeettisen proteesin tarkoitus on näyttää menetetyn raajan
kaltaiselta ja korvata menetetty raaja ilman toiminnallisia ominaisuuksia.
Mekaaniset ja myoeloktroniset proteesit tarjoavat erilaisia toiminnallisia
mahdollisuuksia ja helpottavat arjesta selviytymistä.
Millaisia alaraajaproteeseja on olemassa?
Proteesin valmistuksessa huomioidaan proteesin pääasiallinen
käyttötarkoitus ja potilaan aktiivisuustaso. Pelkästään
kosmeettiseksi tarkoitettu proteesi eheyttää kehon kuvan.
Reisi- tai sääriproteesin avulla tynkä totutetaan
kuormaan ja sen turvin aloitetaan kävelyharjoitukset.
Aktiiviproteesi on pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu
käyttöproteesi, joka on tarkoitettu päivittäiseen
liikkumiseen sen mukaan, millaiset liikuntatottumukset sen käyttäjällä on.
Käyttöproteesit
Kun amputaatiosta on kulunut noin puoli vuotta, tynkä on supistunut
ja vahvistunut niin paljon, että käyttöproteesin valmistaminen
on mahdollista. Käyttöproteesi on laadultaan kestävämpi
ja ulkonäöltään viimeistellympi kuin ensiproteesi.
Käyttöproteesikin näyttää aluksi keskeneräiseltä,
sillä se viimeistellään sille raajojen ulkomuodon
antavalla kosmetiikalla vasta sen jälkeen, kun kaikki säädöt
ja muutokset, joita siihen tarvitaan, ovat potilaan tarpeiden mukaiset.
Säädöt ja muotojen muuttaminen, onnistuvat parhaiten
ilman kosmetiikkaa.
Käyttöproteesin hankinta alkaa tarvearvioinnilla, jonka
tavoitteena on selvittää, millaisesta proteesista potilas
hyötyisi eniten. Kun päätös proteesin mallista
ja aktiivisuustasosta on tehty, potilaasta otetaan mitat proteesin
valmistusta varten. Valmistus, sovitus ja käyttökoulutus
vievät noin pari viikkoa.
Miten proteesi pysyy paikoillaan?
Proteesin paikoillaan pysyminen taataan
erilaisin, mahdollisuuksien mukaan valituin, kiinnitysmenetelmin.
Yksi nykyään käytetyimmistä kiinnitysmekanismeista
on tuppikiinnitys. Silikoni- tai PU -polyuretaanituppi pitää proteesin
paikoillaan ja lisää sen käyttömukavuutta.
Missä proteeseja valmistetaan?
Apuvälineteknikot valmistavat proteeseja apuvälineklinikoilla.
Apuvälineteknikot ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja olennainen
osa kuntoutuksen työryhmää. Kolme- ja puolivuotisen
koulutuksensa he saavat Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Kuka proteesin maksaa?
Pitkäaikaissairaille ja vammaisille välttämättömät
lääkinnälliseen kuntoutukseen tarkoitetut apuvälineet
on mahdollista saada julkisin varoin kustannettuina. Maksusitoumuksen
voi anoa myös apuvälineen huoltoa, korjausta ja uusintaa
varten.
Protetisointiopas (pdf) |
18.02.2010
|
Tukipohjalliset