Henkilökunta

Soleus Oy:n palveluksessa on 35- apuvälinealan ammattilaista, joista kaikilla on ammattikorkeakoulu- tai opistotasoinen koulutus ja vuosien työkokemus apuvälinealalta. Henkilökuntamme vankan ammattitaidon ansiosta pystymme tarjoamaan parhaan kokonaisvaltaisen apuvälinepalvelun, tinkimättä ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta.

Kokemus ja koulutus näkyvät kyvyssä ratkaista asiakkaidemme apuvälineongelmia joustavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Vuosien aikana kertynyt tekninen ja ”terapeuttinen” tietotaito on perusta hyvälle vuorovaikutteiselle yhteistyölle asiakaskuntamme ja yhteistyökumppaniemme kanssa, jonka parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnämme toimivien ja turvallisten tuotteiden valmistamisessa asiakkaidemme terveyden hyväksi.

22- apuvälineteknikkoa Metropolia Ammattikorkeakoulu
Fysioterapeutti Metropolia Ammattikorkeakoulu
Proteesiasentajia
Jalkojenhoitajia Sairaanhoito-oppilaitos
Sairaanhoitaja
Vuokratuotevastaava
Suutarimestari Pohjoissatakunnan aikuiskoulutuskeskus
Jalkinemestari Pohjoissatakunnan aikuiskoulutuskeskus
Suutari Pohjoissatakunnan aikuiskoulutuskeskus
Jalkinemuotoilija, jalkinemestari HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, Pohjoissatakunnan aikuiskoulutuskeskus

Toimistohenkilökuntaa

Sähköposti Hakaniemeen apuvälineklinikalle; hakaniemi[at]soleusproteor.fi
Sähköposti Ruskeasuon apuvälineklinikalle; ruskeasuo[at]soleusproteor.fi
Sähköposti Espoon apuvälineklinikalle; espoo[at]soleusproteor.fi
Sähköposti Lahden apuvälineklinikalle; lahti[at]lahdenapuvalineklinikka.fi

Apuvälineteknikko (AMK)

Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon asiantuntija. Hän tukee ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä apuvälineiden avulla. Apuvälineteknikko ymmärtää itsenäisen selviytymisen merkityksen ja mahdollisuudet elämän eri vaiheissa ja tietää eri sairauksien vaikutuksista toimintakykyyn. Apuvälineteknikko (AMK) -tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Suomessa ainoastaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Apuvälineteknikon työtehtävät
Apuvälineteknikon työhön kuuluu apuvälinetarpeen arviointi ja sen perusteella tapahtuva apuvälinepalvelun tuottaminen, joko valmiina tuotteena tai yksilöllisesti apuvälineen suunnitellen ja valmistaen. Apuvälineteknikon vastuualueina ovat mm. ympäristönhallinnan ja kommunikaation laitteistot, raajaproteesit, ortoosit, liikkumisen apuvälineet, erityisjalkineet ja pohjalliset, päivittäisiin toimintoihin liittyvät apuvälineet sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa käytettävät hoidolliset apuvälineet.

Apuvälineteknikko työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueella oman erityisalansa asiantuntijana apuvälineitä valmistavissa yrityksissä, sairaaloiden ja laitosten apuvälineyksiköissä tai muissa organisaatioissa. Apuvälineteknikko voi toimia myös yksityisenä ammatin harjoittajana tai myynti- ja markkinointitehtävissä apuvälineitä ja kuntoutuslaitteita toimittavissa yrityksissä.

Apuvälineteknikko arvioi yhteistyössä hoitavan lääkärin ja muiden kuntoutustoimintaan osallistuvien ammattiryhmien kanssa asiakkaansa toimintakyvyn ja fyysisten toimintojen edellytyksiä sekä määrittelee niissä ilmeneviä puutteita ja esteitä. Samalla hän arvioi myös ympäristön toimivuutta yksilön toiminnan ja apuvälineiden käytettävyyden näkökulmasta.
Apuväliteknikon koulutus
Apuvälinetekniikan tietopohja perustuu kuntoutuksen tietoainekseen, tekniikkaan sekä lääke- ja terveystieteisiin. Erilaiset kehittämishankkeet, kansainvälinen yhteistyö sekä tutkimustoiminta mahdollistavat tietopohjan kehittämisen. Apuvälineteknikkokoulutuksen keskeisiä ydinosaamisalueita ovat:

Asiakaskeskeinen, moniammatillinen osaaminen
Apuvälinetarpeen ja toimintakyvyn arviointi
Apuväline-, työmenetelmä- ja materiaaliosaaminen
Yrittäjyysosaaminen
Johtaminen, päätöksenteko ja dokumentointi
Ammatillinen kehittyminen ja tutkimuksellisuus
Projektioppiminen
Opiskelija suorittaa opintojensa aikana 10 opintopisteen laajuiset innovaatioprojektiopinnot, joita toteutetaan työelämälähtöisesti ja monialaisesti. Opinnot ovat mahdollisuus kehittää omaa luovaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan.
Työelämäharjoittelu
Työelämäharjoittelu kuuluu olennaisena osana ammattikorkeakoulututkintoon. Ajankohta ja toteutustapa vaihtelevat, harjoittelun kesto vaihtelee muutamista viikoista kuukausiin. Harjoittelut suoritetaan alan yrityksissä sekä terveydenhuollon eri toimipaikoissa kuten esim. apuvälinekeskuksissa.
Kansainvälisyys apuvälineteknikon koulutuksessa
Yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen ja organisaatioiden kanssa mahdollistaa opiskelijoille opiskelu- tai työharjoittelupaikan ulkomailla. Kansainvälistä kokemusta voi hankkia myös lähtemättä omalta kampukseltaan, tätä kutsutaan kotikansainvälistymiseksi.

Kansainvälinen yhteistyö
• Opiskelijavaihto (3-5 kk) yhteistyökorkeakoulussa
• Harjoittelu ulkomailla itsehankitussa harjoittelupaikassa
• Intensiivikurssi mm. DAAD:n rahoittama kesäkurssi Jade Hochschule Saksassa
• Opinto-, konferenssi-, messumatkat

Kansainvälinen yhdistys International Society of Prothetics and Orthotics (ISPO) on määritellyt Apuvälineteknikon tutkinnon kuuluvaksi ns. Category 1. Vastaavia kansainvälisiä ammattinimikkeitä on mm. Ortopedingengör, Certificate in Prosthetics and Orthotics, sekä Orthoped Meister.

Kotikansainvälisyys:
International Semester, kansainvälisyysviikko, vierailevat luennoitsijat, kv-tutortoiminta, kieliopinnot

Lähde: http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/apuvalinetekniikka/